Ammatillista koulutusta ei pidä tiivistää kahteen vuoteen

Kaksi ihmistä kädet puuskassa pettyneinä, punainen tausta

Keskusta on puoluevaltuuston kokouksessaan 13.6. hyväksynyt kannanoton, jossa ehdotetaan ammatillisen koulutuksen tiivistystä 2 vuoteen. OSKU suhtautuu ehdotukseen kriittisesti, ja pyytää Keskustalta perusteluita ehdotukselleen. 

Reformin jälkeen (2018) ammatillinen koulutus on pohjautunut yhä vahvemmin henkilökohtaistamiseen, jonka ansiosta tutkinto on nykyään mahdollista suorittaa kahteen vuoteen. Parhaillaan on jälleen valmistelussa Suomen koulutusjärjestelmän suuri uudistus aikoihin, kun hallitus haluaa pidentää oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Lakiluonnoksissa on pohjana muutos, jossa ammatillisen koulutuksen lakiin pykälään 44 ehdotetaan lisäystä ” Oppivelvollisuuslaissa (__/____) tarkoitetulle oppivelvolliselle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on laadittava siten, että suunnitelman mukainen ammatillisen tutkinnon suorittamisaika on enintään neljä vuotta.”  

Ehdotus ammatillisen koulutuksen tiivistämisetä kahteen vuoteen herättää kysymyksen yhdenvertaisuudesta toisen asteen tutkintojen välillä. Ammatillinen koulutus on sisällöltään mitoitettu kestämään kolme vuotta, mutta nykyisessä ammatillisen koulutuksen laissa tästä ei ole kirjausta. Uusi lakiluonnoskirjaus oppivelvollisuuden noston myötä takaa opiskelijoille riittävän opintojen määrän, tarjoten kuitenkin riittävät joustot tarvittaessa. Keskustan puoluevaltuuston kanta ammatillisen koulutuksen tiivistämisestä sotii hallituksen tavoitetta vastaan, ja OSKU on ihmeissään, miksi näin vahvasti hallitusohjelman kanssa ristiriitaisia avauksia tehdään.  

”Osalla opiskelijoista on valmiudet suorittaa ammatillinen perustutkinto kahteen vuoteen. On tärkeää, että mahdollisuus nopeampaan suoritusaikatauluun on olemassa, mutta samaa suoritusaikaa ei voi, eikä tulekaan vaatia kaikilta”, toteaa OSKUn puheenjohtaja Iivari Korkala. 

Ammatillisen koulutuksen tehtävä ammattiin valmistamisen lisäksi on taata riittävät edellytykset korkea-asteelle siirryttäessä, ja mahdollinen tutkinnon tiivistys heikentäisi merkittävästi näitä valmiuksia. Hallituksen tavoite on vuonna 2030, että puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja, ja ammattiin valmistuneiden jatko-opintokelpoisuuden heikentäminen ei aidosti tätä tavoitetta edistä. 

 

Lisätiedot: 

puheenjohtaja Iivari Korkala, 044 9776 356, iivari.korkala@osku.info