Blogi: Kun on motivaatiota, kolmoistutkinnon ohella ehtii vaikuttamaankin

Mun unelma oli aina seiskaluokan alusta saakka päästä opiskelemaan kemiaa. Otin asioista itse selvää, koska pikkukaupungissa ei tuettu kuin oman koulutuskuntayhtymän koulutus- ja alamahdollisuuksia. Päätin, että haluan laboratorioalalle Turkuun. Olin aina halveksinut amista ennen kuin lähdin peruskoulusta, eikä se näyttänyt vaihtoehdolta mulle. Intohimo kemiaa kohtaan oli kuitenkin niin suuri, etten jaksanut odottaa yliopistoon saakka. Valitsin siis kaksoistutkinnon, kun pelkkä lukiokaan ei ollut vaihtoehto: se tarkottaisi mulle lähinnä sitä, että mun olisi pakko lähteä jatko-opiskelemaan.

Eka vuosi meni opiskellessa kaksoistutkinnossa, mutta toisena vuotena halusinkin muokata opiskelun kolmoistutkinnoksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kirjoitan kaksi ainetta enemmän kuin kaksoistutkintolaiset. Valmistun lisäksi vasta joulukuussa. Kirjoitan yo-kirjoituksissa englannin, ruotsin, venäjän, äikän, matikan ja kemian. Onhan siinä aika urakka, kun on amis myös suoritettavana. Oon kuitenkin aina ajatellut, ettei oo väliä kuinka ”fiksu ja viisas” on, kunhan on motivaatiota ja saa tehdä sitä mistä oikeasti tykkää.

Mun viimeiset kolme vuotta on ollut yhtä vuoristorataa.

Vaikka kuinka rakastankin alaa, jolla oon, se käy välillä tosi raskaaksi. Pitää tehdä muistiinpanoja laboratoriopäiväkirjaan ja niistä raportit. Täytyy muistaa sitä sun tätä kaavaa ja laskea erilaisia pitoisuuksia. Kaikki opetetaan kyllä alusta asti kädestä pitäen.

Olin lähes koko ensimmäisen vuoden kevään sairaana, antibioottikuurilla ja todella korkeassa kuumeessa. En ollut kuin noin viisi päivää kolmesta kuukaudesta koulussa. Tästä koitui stressi, joka ei ainakaan auttanut minua parantumaan. Kursseja jäi suorittamatta. Suorittamattomat kurssit masensi ja oma elämäntilanne ei ollut paras mahdollinen. Koin muutenkin suuret muutokset ensimmäisen vuoden aikana stressaaviksi.

Olen kyllä hyvin kirinyt, jotta saisin opintoni mahdollisimman äkkiä suoritetuksi.

Toinen vuosi alkoi kuraattorilla ja opolla ramppaamisella. Tehtiin erilaisia suunnitelmia mun opintojen suorittamiseksi. Tiesin silti itse mitä halusin. Mua ramasi se, ettei mua tuettu mun suunnitelmassa suorittaa opinnot. Mulle jankattiin vaan, että mun pitäisi lopettaa lukio, mutten suostunut. En nähnyt sitä vaihtoehtona.

Samoihin aikoihin liityin meidän koulun opiskelijakuntaan. Oon meidän luokalla aika yksinäinen, kun en kuulu oikein mihinkään ”klikkiin”. Meidän luokalla on tytöt, pojat ja ulkomaalaiset ryhmissään. On tosi harmillista, että ollaan jakauduttu. Opiskelijakuntaan liitymisen koin omalta osaltaan pelastavan mut masennukselta. Oli jotain mihin kuulua. Opiskelijatoiminnasta tuli mulle tosi tärkeetä.

Opiskelijakunnassa sain kavereita sähköpuolelta ja välillä meidän koulutalon tapahtumien suunnittelu ja toteutus venyi paljon koulun jälkeisellekin ajalle. Välillä oltiin vielä klo 18 kuvaamassa videota joulujuhlaan ja keksimässä repliikkejä kevätjuhlaan edullisessa kahvilassa.

Lähdin tietysti myös Turun nuorisovaltuuston vaaleihin ja pääsin meidän koulutalon edustajana valtuutetuksi. Pääsin myös TAIKA ry:n hallitukseen ja toimin siellä tiedottajana. Hain myös OSKU ry:n hallitukseen 2016, mutten silloin vielä tavoitteeseeni yltänyt.

Silloin tajusin, että oon oikeasti kiinnostunut vaikuttamisesta.

Kolmantena vuonna jätin opiskelijakunnan. Opettajat eivät tukeneet opiskelijatoiminnan toteuttamista niin suurella mittakaavalla. Toiminta itsessään toi stressiä, koska kun teen jotain josta tykkään, teen sen kunnolla. Minulla oli alakuloinen olo, kun en saanut olla enää mukana. Odotin vain seuraavaa OSKU ry:n liittokokousta, jossa minulla olisi mahdollisuus pyrkiä uudelleen liittohallitukseen.

Vuoden sisään musta tuli opiskelijakunnan äitihahmo, TAIKA ry:n tiedottaja, Turun nuvalainen ja OSKUn aktiivi. Vihdoin pääsin myös OSKU ry:n liittohallitukseen 2017.

Tässä nyt tämänkin seikkailun jälkeen ollaan! En olisi ikinä kuvitellut pääseväni näin pitkälle, tai olevani näin hyvässä asemassa. Rakastan kaikin puolin sitä mitä teen, eikä ikinä tiedä mitä elämä tulevaisuudessa tuo mukanaan. Suosittelen ehdottomasti kaikille laboratorioalaa, yhdistelmätutkintoja ja vaikuttamiseen mukaan lähtemistä! Niistä on koostuneet mun elämän tärkeimmät ja parhaimmat kolme vuotta.

blogi_jade
teksti: Jade Tähtinen
Kirjoittaja on OSKUn hallituksen jäsen.